27.4.2013

Nörttityttö harrastaa kirjoneulontaa

Minusta tuntuu, että nykyään minä vaan koko ajan opettelen jotain uutta käsityöjuttua: ompelua, pitsin neulomista, palmikoita ja kirjoneuletta. Tähän mennessä siis lähinnä kirjoneuleeseen verrattava asia, jota olen tehnyt, on ollut villasukkien raidat. Nyt sekin asia on korjattu. Ja kaiken lisäksi hyppäsin suoraan ojan yli allikkoon. Seuraa ehkä pitkällinen intro.

Kaikki lähti siitä kun eräänä unettomana yönä mietiskelin kaikkia niitä käsityöprojekteja, joita olen suunnitellut. Yksi niistä on pitkä ja paksu villatakki, johon minulla on ohjekin jo valmiina. Jotenkin ajatus karkasi siihen suuntaan, että pitkän villatakin selkään saisi helposti jonkun mielettömän kuvan neulottua, pitäisi vain keksiä se kuva. Ongelma vaan tietysti oli, että en ole koskaan varsinaisesti tehnyt kirjoneuletta saati sitten suunnitellut mitään kuvioita, joten päätin kokeilla asiaa pienemmässä mittakaavassa. Miten vaikeeta se nyt muka voi olla?

Pienemmäksi mittakaavaksi ajattelin alunperin lapasen selkämystä. Kuvion aihekin oli helppo keksiä, mutta kuvio oli sen verran hankala, että päätin tehdä koetilkun. Sen perusteellahan kuviota on helppo sitten lähteä muokkaamaan. Ensimmäinen yritelmä:

Kuvio oli ensimmäisellä yrittämällä jo ihan tunnistettava, mutta kaipasi vielä muokkausta. Päätin jatkaa tilkkua yhtenä pötkönä, mutta vaihdoin kuvion värin violettiin, että on sitten tuota sinistä riittävästi jäljellä, kun siirryn tekemään varsinaista lapasta.

Siinä vaiheessa sitten, kun olin saanut toisenkin yritelmän valmiiksi, Puuhanalle keksi, että voisin tehdä tilkusta patalapun meidän pikkuruisille padoillemme. Ajatus oli vallan mainio, ja päätin sen toteuttaa. Mutta perhana, nyt sitten meillä on patalappu, jossa kuvio on toisella puolella väärän värinen.

No ei se mitään. Siitä se ajatus sitten lähti:


Vielä viime metreillä Puuhanalle keksi toisen hienon ajatuksen. Pohjavärinä käyttämäni ruskea alkoi viimeistä patalappua tehdessäni loppua, joten Puuhanalle ehdotti, että tekisin toisen puolen käänteisin värein:

Vähänkö siistiä? Tämänkin jos olisi keksinyt vähän aiemmin, niin olisi tullut kaikista lapuista vieläkin hienompia.

Oliko se sitten vaikeaa? Oli ja ei. Kuviot oli suurimmaksi osaksi aika helppo suunnitella, mutta varsinaisessa neulomisessa tuli vastaan asioita, joita en kokemattomana kirjoneulojana osannut ottaa huomioon. Tuosta yhteiskuvastakin huomaa, miten oikean alakulman kirja vetää keskeltä aika kireälle. Putosin siis siinä sudenkuoppaan, kun en tajunnut, että langanjuoksuihin pitää oikeasti jättää kunnolla löysää. Toisaalta juuri tuossa kuviossa kireys tuo hauskasti kirjan tekstuuria esiin, sivut erottuvat kansista.

Onko joku nyt hukassa siitä, mitä hittoja nämä kuviot ovat? Kaikki ovat olevinaan Arkham Horror -pelistä tuttuja symboleita. Yhteiskuvassa järjestyksessä ylävasemmalta: injury, skill, elder sign (näköjään tullut tuo väärän värinen puoli kuvaan), common item, madness ja spell. Joukosta puuttuu vielä unique item, jossa olisi punainen elder sign. Nörttijuttuja siis nämä.

 AH-patalappujen tekniset tiedot:

Lanka jälleen 7 veljestä, koska sitä nyt sattui olemaan kätevästi käsillä.
Puikot 3,5.
Koko 30 silmukkaa x 30 kerrosta. Kuvioiden leveys maksimissaan 20 silmukkaa, koska suunnittelin ne kaikki oman peruslapaseni selkämykseen sopiviksi. Saa nähdä, vieläkö intoudun niitä lapasia tekemään. Madness-lapaset voisivat kyllä olla aika päheet.


2 kommenttia:

  1. Sairaan hienoja! Madness-kuvio on erityisen onnistunut mun mielestä. :D

    VastaaPoista
  2. Kiitti! Olen itsekin aika tyytyväinen madnessiin, mutta siinä vaiheessa olinkin jo suurinpiirtein sisäistänyt tuon tekniikan. Lisäksi tuollaisen koukerot (vai pitäiskö sanoa lonkerot?) tuntuvat yllättävän kiitollisilta neulomiskuvioilta.

    VastaaPoista