Paita, jonka yksikään sauma ei kestä lähempää tarkastelua ynnä muita ompeluksia

Uusin lisä käsityövillityksessäni on ompelu. Menimme tässä pari kuukautta sitten Puuhanallen kanssa naimisiin, ja jossain vaiheessa päätin, että jos saamme sopivasti rahaa häälahjaksi, ostan ompelukoneen. Niin sitten kävi, että pian häiden jälkeen kävin lähimarketista hakemassa kaupan halvimman Singerin. Toki rahaa olisi ollut kalliimpaankin, mutta olen aika nuuka.

 Lähinnä halusin ompelukoneen, ettei aina tarvitsisi matkustaa äidin hoteisiin, kun ostan uudet housut. Olen siis sen verran pätkä, että housut pitää aina lyhentää. Toki ompelukoneen omistaminen avaa lisää harrastusmahdollisuuksia. Nykyään on muuten tosi kivaa käydä tonkimassa Eurokankaan palalaareja! Ja niiden ansiosta olenkin päässyt vähän vaateompelun makuun, tosin ihan ensimmäinen vaatteeni ei ollut ehkä elämäni suurin onnistuminen. Viittaan siis otsikon paitaan.

Olin siis jokin aika sitten jo ostanut kirjaston poistomyynnistä pari käsityölehteä, joista toisesta olin jo sillä silmällä vilkuillut paria helpoksi mainittua ohjetta. Toinen oli kiva kesäpaita ja toinen semmoinen kiva hame. Toisella kaupunkireissulla sitten löysin palalaarista kankaat niitä varten.

Pitäisiköhän tässä vaiheessa muuten mainita, että viimeksi olen ommellut vaatteita yläasteella?

Niin, ensimmäisenä päätin sitten tehdä sen kivan kesäpaidan, joka ohjeen mukaan valmistuisi vaikka yhdessä illassa. Paitsi minulla meni sen tekemiseen viikko, jonka aikana ratkoja lauloi monta kertaa. Yksi iso syy ongelmiini oli tietenkin se, että olen aika kokematon ompelija. Toinen iso syy oli se, että se kiva palakangas oli viskoosia, jonka totesin aika pian olevan helvetillistä käsiteltävää. Sitä kangasta vielä jäi runsaasti jäljelle, mutta saattaa olla etten ihan vähään aikaan siihen koske. Niin tässä on se paita:

Kyllä se ihan paidalta näyttää, ja lopulta sain siitä sopivan kokoisenkin (niin siis koonkin kanssa oli vähän säätämistä...), mutta kuten sanottua, lähempää tarkastelua se ei kestä.


Tänään sitten, sen sijaan että olisin pessyt ikkunoita, päätin ruveta hameen kimppuun. Tällä kertaa prossessi oli paljon helpompi, mutta nyt käsittelyssä olikin puuvillakangas.

Kuten kuvasta näkyy, en vielä saanut hametta ihan valmiiksi asti. Helmaa ei ole päärmätty vielä, koska ajattelin koristella sen pitsillä. Ja jotta homma ei menisi liian helpoksi, ajattelin tehdä pitsin itse, kunhan löydän sopivan reunapitsimallin. Lisäksi hameeseen pitäisi vielä hommata vetoketju.

Niin, ja tuo kuvien pöytäliina oli ihan ensimmäisiä ompeluksiani uudella koneellani.