Palmikkosäärystimet

En ole koskaan ymmärtänyt säärystimiä. Tai en ollut, ennen kuin olin syksyllä saanut valmiiksi Fine van Brooklyn -sukat ja pääsin vihdoin käyttämään kyseisiä sukkia. Nehän ovat sukat, jotka pääsevät esiintymään edukseen syksyllä hameen, sukkahousujen ja nilkkureiden kanssa (minun pohkeeni vain pilaavat kokonaisuuden, kun näyttävät noissa sukissa jotenkin järkyttävän paksuilta), mutta tajusin hyvin nopeasti, että niitä on hyvin hankala saada kauniisti kenkiin. Kokonaisuus ei todellakaan ole kaunis, jos kantapää hilautuu nilkkaan. Mutta haa! Ongelmaa ei ilmene, jos sukat korvaakin säärystimillä. Säärystimet alkoivat vihdoin käydä järkeen.

Aloitin säärystinten teon jo muutama kuukausi sitten anoppilassa käydessä, kun siellä ei tietenkään olisi voinut tehdä edellisen julkaisun pääkallohuivia. Homma ei kuitenkaan edennyt kovin pitkälle muun muassa kyseisen huivin takia, toisaalta en ollut varma langan riittävyydestä. Olin nimittäin aloittanut projektin pari vuotta sitten tekemäni villatakin jämälangoista, joita on vielä kohtuullisesti, mutta ei ehkä kuitenkaan riittävästi jäljellä. Pääkallohuivin valmistumisen aikoihin kävin sitten lankakaupassa, mistä päätin ostaa vartavasten säärystinlankaa (lue: keksin tekosyyn ostaa pienen määrän jo jonkin aikaa himoitsemaani Rowanin Felted Tweed -lankaa).

Selailin muutamia säärystinohjeita, joista haarukoin sopivan aloitussilmukkamäärän, muuten keksin mallin omasta päästäni. Siksi siitä tulikin yksinkertainen, mutta aika hieno, vaikka itse sanonkin. Tein säärystimiä tämän talven toistaiseksi kylmimpään aikaan, mikä aiheutti myös kesken kaiken pienen muutoksen suunnitelmaan. Huomasin nimittäin jossain vaiheessa kutoessani, että polviani palelee. Siinä vaiheessa päätin, että teenkin yläreunaan sen verran joustinneuletta, että säärystin peittää polven. Yhtäkkiä huomasin tekeväni ensimmäistä säärystintä alhaalta ylöspäin eikä päinvastoin. :D

Säärystimen voi vetää polven yli tai taittaa kaksinkerroin polven alapuolelle.

Malli: Kirsikan helpot palmikkosäärystimet
Lanka: Rowan Felted Tweed, sävy 187 "Hedgerow"
Langanmenekki: vähän kolmatta kerää eli reilu sata grammaa
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Neuletiheys: n. 22 s x 40 krs = 10 x 10m cm

Laitetaan nyt ohjekin:
Luo 64 silmukkaa löyhästi = 16 silmukkaa/puikko. Neulo perus 2o2n joustinneuletta 11 cm. Aloita sitten palmikko-osuus:
1. - 6 krs: neulo 6 o, 6 n, 8 o, 6 n ja kerroksen loppuun oikein
7. krs: 6 o, 6 n, jätä 4 s puikolle odottamaan neuleen taakse, neulo seuraavan puikon 4 ensimmäistä silmukkaa ja sen jälkeen odottamaan jätetyt palmikkosilmukat oikein, 6 n, loput kerroksesta oikein.
8. - 17. krs: neulo samoin kuin ensimmäiset kuusi kerrosta
Toista kerroksia 7 - 17  kymmenen kertaa, neulo vielä yksi palmikonkierto ja sen jälkeen kuusi kerrosta.
Neulo lopuksi 4 - 5 cm joustinneuletta ja päättele. Toisessa säärystimessä palmikkokuvio tehdään kerroksen lopussa puikoilla kolme ja neljä.
Säärystimet voi myös tehdä alhaalta ylös. Silloin on tärkeää tehdä päättely löyhästi. Jos haluaa, että säärystimet ulottuvat pidemmälle kuin vain peittämään polvea, kannattaa luoda enemmän silmukoita ja kaventaa matkalla alas, tai vastaavasti alhaalta ylös neulottaessa lisätä matkan varrella silmukoita.

Langasta on pakko sanoa, että tykkäsin ihan mahottomasti. Olen haaveillut kyseistä lankaa erääseen villatakkiprojektiin, mutta olen pitänyt sitä turhan tyyriinä niin isoon työhön. Tällainen pieni työ oli sitten mainio tekosyy päästä kokeilemaan. Lanka vielä osoittautui sen verran riittoisaksi, että laskin villatakkiin riittävän huomattavasti pienemmän määrän kuin alunperin oli tarkoitus. Ei tarvittu enää kuin pari laskutoimitusta ja päätin, että ehkä sittenkin raaskin ostaa Felted Tweediä myös villatakkilangaksi. Takista tulee sitten ruskea, osittain siitä syystä, että räiskyvämpiä värejä ei ollut kaupassa tarpeeksi ja osittain siitä syystä, että tietyt sävyt eivät näyttäneetkään livenä niin kivoilta. Tuo säärystimien vihreä on muuten hirvittävän kiva, ja se suorastaan herää eloon päivänvalossa. Olenko innoissani? Ehkä hieman. :D