The Grand Shawl of Laciness

No niin, vihdoin on koittanut aika julkistaa jo monesti mainittu pitsihuivi. Huivihan on ollut valmiina jo pari viikkoa, mutta päätin antaa sen lahjaksi, joten piti tietenkin odottaa, että lahja on luovutettu. Sehän nimittäin olisi ollut höhlää, jos lahjan saaja olisi nähnyt sen ennen aikojaan.

Minähän aloitin huivin tekemisen samoihin aikoihin kuin tämän blogin pitämisen eli mikään kauhean nopeatöinen se ei ollut, mutta olihan se myös ensimmäinen neulomani pitsihuivi. Huivin aloitushan oli täyttä tuskaa, ei niinkään työn vaikeuden takia vaan sopimattomien työvälineiden takia. Ensinnä puikkoni olivat liian tylpät pitsin tekemiseen, toisekseen tuntui, että lanka ei liiku puikolla sitten millään. Työ alkoi kuitenkin sujua, kun postilaatikkoon tipahtivat varta vasten tilatut terävät puupuikot. Tosin ei se neulominen sen jälkeenkään aina mitään herkkua ollut. Kerran jos toisenkin tuli purettua pari kerrosta, kun oli edellisellä oikealla kerroksella unohtunut langankierto. (Loppupuolella saatoin pari kertaa vähän huijata tällaisissa kohdissa.) Kaikesta purkamisesta huolimatta huiviin jäi useita virheitä, mutta onneksi malli on tuntui olevan siitä kiitollinen, että virheet hukkuvat työhön aika nätisti. Kiva kuitenkin tietää, että kyllä tällainenkin työ minulta luonnistuu.

Tässä se nyt on:

 Pingotuksessa

Kaikkinensa valmiina

Tekniset tiedot

Malli: Pitsihuivi (Suuri Kösityöehti 5/2007)

Lanka: Madame Tricote Almina 8/4, tummansininen puuvilla, menekkiä taisi olla 4 - 5 kerää

Puikot: 4 mm:n pyöröt

Mitat: Unohdin ottaa lopulliset mitat, mutta 40 cm x 200 cm lienee jossain lähimaastossa. Ennen pingotusta pituus oli vajaa kaksi metriä.