Vaunuverhot ja "etuperintakaperinpipo" vauvalle

Pitkästä aikaa olisi taas päivittelyn aika. On tässä alkuvuoden aikana jotain saanut aikaiseksikin, vaikka helmikuun alusta lähtien on ollutkin syli täynnä vauvaa. Ensimmäisenä tosin on esittelyssä projekti, jonka tein jo ennen vauvan syntymää raskausturvotuksesta puutunein näpein.

Minun perheeni on sellainen, joka ei heitä mitään pois, jos se on ehjää. Eikä kyllä aina kaikkea rikkinäistäkään. Nurkkiin onkin kerääntynyt vuosikymmenten mittaan jos jonkinlaista tavaraa. Meidän ei tarvinnutkaan sen kummemmin vaivautua vaunukaupoille, koska vanhempieni varastoissa oli vielä vaunut, joissa minä kuljin 80-luvun alussa ja veljeni kulki 70-luvun alussa. Saatiin käyttöömme siis hienot sinapinkeltaiset vintage-kiesit. Vintage-kieseissä tulee tietenkin vakiovarusteena verhot, jotk ameidän tapauksessamme olivat aikojen saatossa menneet rikki. Piti siis tehdä uudet.

(Vanhojen verhojen kuviin ei ole kummemmin panostettu. Ne otettiin vain osviitaksi kangaskauppaan, blogiin niitä ei ollut tarkoitus laittaa.)

Vanhat verhot olivat alareunoistaan repeilleet.

Verhokangas vähän lähempää.

Uudet verhot käytössä. Ei tarvita nykyvaunujen harsokötöstyksiä.

Verkkokankaan tilalle valikoitui kauniisti laskeutuva verhokangas.

Toinen jo hyvän aikaa sitten valmistunut työ on vauvalle tekemäni myssy. Talvivauvallemme on siunaantunut paljon erilaisia puuvillapipoja ja pari kunnon talvimyssyä. Aikalailla heti oli kuitenkin selvää, että nuo kunnon talvimyssyt olivat vastasyntyneelle vielä liian isoja. Onneksi ulkoilukelit olivat helmikuussakin aika lauhoja, että kypärämyssy-trikoopipoyhdistelmä tuntui ihan riittävältä, kun vauvan päässä oli vielä huppukin. Silti alkoi äidistä tuntua, että pitää sitä lapsella kunnon talvipipo olla, joten sellainen piti tehdä. Malli löytyi jälleen kerran Neulekirjasta, missä se kulkee nimellä Korvaläpällinen lasten myssy nyörein ja pompuloin. Meillä Puuhanalle tosin on ristinyt myssyn etuperintakaperinpipoksi, koska sen etu- ja takapuolta on mukamas niin vaikea erottaa toisistaan. Lankana käytin täältä jämäksi jäänyttä Janne-lankaa.

Hauska huomio muuten: Olen tehnyt Neulekirjasta pariin otteeseen lahjaksi Karvamyssyn lahjaksi ystävän lapselle ja huomasin, että näiden myssyjen ohjeet on muuten täsmälleen samat, Karvamyssyyn vaan tehdään erikseen lippa ja siihen tulee tietenkin myös karvalankaa.

Malli: Korvaläpällinen lasten myssy nyörein ja pompuloin (jätin ne pompulat pois)
Lilly Secilie Brandal, Bente Myhrer: Neulekirja - Uusia malleja perinteisin menetelmin
Lanka: Gjestalin Janne yhteensä n. 40 g
Puikot: 4mm